Viinialueet

>> RANSKA >> ITALIA >> ESPANJA >> PORTUGALI >> UNKARI

RANSKA

Ranskan yli 2000-vuotisen viininvalmistusperinteen voi aistia vielä tänä päivänäkin ranskalaisissa viineissä. Uusien tuotantolinjojen ja modernisoitujen tilojen taustalla on kuitenkin aina vanhan viinintekotaidon filosofia.

Maalla on myös viininviljelyä ajatellen ainutlaatuinen maantieteellinen sijainti. Sillä on rannikkoa sekä Atlanttiin että Välimereen. Ilmasto on vaihtelevaa, merellisestä – mannerilmastoon. Osa köynnöksistä saa paistatella paahteisen etelän auringossa ja osa värjötellä kalpean viileässä, rypäleiden ehtiessä juuri ja juuri kypsäksi ennen korjuuta.
Lähes joka tilalla, tai ainakin kylällä, on oma terroir (maaperän, ilmaston ja muiden olosuhteiden luomat, rypäleiden kypsymiseen vaikuttavat tekijät) jonka vuoksi Ranskan viinit ovat niin monipuolisia ja mielenkiintoisia. Niissä voi myös havaita, niin kuin muissakin eurooppalaisissa viineissä vuosikertojen suuret vaihtelut, jotka ovat vain omiaan lisäämään niiden mielenkiintoisuutta. Tämänhetkisistä vaikeuksistaan huolimatta, Ranska tulee varmasti säilyttämään asemansa viinimaailman valtiattarena.

Champagne

Kuohuviinien kuningattaren, samppanjan kotialue, puolitoistasataa kilonmetriä Pariisista koilliseen. Lähellä Reimsiä, vanhaa kuninkaiden kruunajaiskaupunkia. Lumisten talvien ja keväthallojen temmellyskenttä. Montagne de Reimsin ohella tärkeitä alueita ovat Côte des Blancs, Côte de Sézanne, Vallée de la Marne ja vähiten arvostettu Aube. Aubea lukuunottamatta, kaikkien tarhojen maaperä on erittäin kalkkipitoista muinaista merenpohjaa, joka varastoi ja läpäisee hyvin vettä, tasoittaa lämpötiloja ja takaa rypäleille korkean happoisuuden, mikä on samppanjan valmistuksessa tärkeää.
Ainoita sallittuja rypäleitä ovat valkoinen Chardonnay, joka on samppanjan hienostuneisuuden, keveyden, eleganssin ja arvokkaan ikääntymisen salaisuus. Oikukas tummakuorinen Pinot Noir antaa samppanjalle sen selkärangan ja ryhdin. ”Maalaisserkku” tumma Pinot Meunier tuo siihen hedelmäisyyttä ja täyteläisyyttä. Näistä kolmesta, tai Chardonnaysta yksinään, valmistetaan monimutkaisten sekoitusprosessien ja perinteisen valmistusmenetelmän avulla maailman arvostetuin kuohuviini.

Laadukas samppanja on raikkaudessaan ja hienostuneisuudessaan sellainen runsauden, voiman ja rodun yhdistelmä, että minkään muun kuohuviinin on sitä lähes mahdoton ylittää. Samppanja on kuohuviini, mutta mikään muu kuohuviini ei ole samppanjaa!

Alsace

Ranskan koilliskolkassa sijaitseva, saksalaisen ja ranskalaisen viinikulttuurin sulatusuuni on kuin luotu viinitarhoja varten. Valoa riittää, aurinkotunteja on runsaasti. Vogeesien vuoriston huiput päästävät sopivasti sadepilviä ylitseen, samalla kuitenkin suojaten itä – ja etelärinteillään olevia tarhoja kylmiltä tuulilta.
Alueen viinikeskuksia ovat Strasbourg, Colmar ja Mulhouse.
Alsacen pitkäkaulaiset fluté-pullot ovat tuttu näky maailman viinikaupoissa. Alueen päätuotteet ovat melkein poikkeuksetta alkuperäismerkinnällä tuotettuja lajikearomisia kuivia valkoviinejä.
Grand Cru- , Vendange Tardive- ja Sélection de Grains Nobles-viinit voidaan valmistaa vain ns. jaloista rypäleistä eli Riesling, Gewurztraminer, Pinot Gris ja Muscat. Ne ovat myös aina lajikeviinejä. Sekoiteviineistä tunnetuimpia ovat Edelzwicker ja Pinot. Edelzwickeriin voi käyttää alueen kaikkia lajikkeita. Pinotiin Pinot Blanc, -Noir, -Gris sekä Auxerrois-rypäleitä.

Alsacen viinit ovat tyypillisimmillään erittäin rypälearomisia, kuivia tai kuivahkoja. Pinot Gris on usein hyvin voimakas, hedelmäinen ja mausteinen. Riesling on viineistä hapokkain ja maku voi vaihdella kukkean sitruksisesta voimakkaan mineraaliseen. Muscat on yleensä voimakkaasti rusinainen ja sitruksinen. Gewurztraminer on Alsacen tunnetuin lajike sen aromit tulevat mausteista ja parfyymisyydestä.

Bordeaux

Kauniiden vanhojen linnojen, Gironde-joen halkoma, kukkuloiden täplittämä Lounais-Ranskan tasanko, joka on maailman suurin laatuviinien tuottaja. Suuria tunnettuja tiloja ja maailmanmaineeseen nousseita suuria viinejä on niin käsittämättömän paljon, että harva pystyy hallitsemaan ne kaikki. Eikä toki ole tarpeenkaan. Ympäri maailmaa niitä kuitenkin käytetään yhä uudestaan ja uudestaan esikuvina, kun koetetaan luoda jotain suurta.
Sauternesia lukuunottamatta, kaikki alueen tunnetuimmat huiput ovat punaviinejä, Cabernet Sauvignon ja Merlot-sekoituksia.
On myös paljon tiloja, jotka ylihinnoittelevat keskinkertaiset tuotteensa ja yrittävät ratsastaa omalla menneellä, tai muiden nykyisellä maineella. Tällaiset tuottajat, lisäävät koko ajan negatiivista hintakuvaa, aina kalliista, ei valmiista, hapokkaasta Bordeaux-viinistä. Tosin hinta on monien laadukkaidenkin Bordeaux-viinien myynnin jarruna.

Bordeaux'n ilmastoa säätelevät meren läheisyys ja aluetta halkovat isot joet, jotka takaavat ilmaston leutouden ja pehmentävät, aina niin varmasti tulevia keväthalloja. Keski-Euroopan suurimmat metsät meren puolella suojaavat kovilta tuulilta ja vähentävät sateita.
Bordeaux'n viiniluokitus noudattelee Ranskan viinilainsäädäntöä, lisäksi alueella on lukuisia omia luokituksia ja yli 40 ala-alueen omat laatuvaatimukset.

Bordeaux voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääalueeseen. Gironden vasempaan rantaan, oikeaan rantaan ja jokihaaran keskelle jäävään Entre-Deux-Mers'n alueeseen. Vasemman rannan Médoc ja Haut-Médoc kylineen, Gravesin alue sekä Sauternes. Oikean rannan eli Libournen puolen kuuluisimmat alueet ovat Pomerol ja Saint-Émilion. Jokihaaran keskus on pääasiassa valkoviinin tuotantoaluetta.
Alueella viljellyistä rypäleistä lähes 90% on tummia, tärkeimpinä Cabernet Sauvignon, Merlot ja Cabernet Franc. Punaviinit ovat lähes poikkeuksetta sekoiteviinejä. Valkoisista tärkeimmät ovat Sémillon ja Sauvignon Blanc.

Bourgogne

Kuuluisa Bourgognen alue sijaitsee Ranskan itäosissa, Saône-joen vehreissä laaksoissa ja kumpuilevilla kukkuloilla, Dijonista Lyoniin. Ainoastaan pohjoisin ala-alueista, Chablis, sijaitsee erillisenä saarekkeena 150 kilometriä Dijonista luoteeseen.
Bourgognen talvi on yleensä hyvin kylmä. Kevät alkaa varhain, kirkkaana ja hallanvaarallisena. Kesät ovat lämpimiä ja syksyt yleensä pitkiä ja kuivia. Maaperä vaihtelee graniitista, soran kautta kalkkikiveen.

Bourgogne jaetaan neljään AC-luokkaan. Ensimmäisen ala-alueita ovat: Chablis ja Jonne, Côte de Nuits, Côte de Beaune, Côte Chalonnaise, Mâconnais ja Beaujolais. Kaikilla ala-alueilla on myös omat tasonsa ja Cru-kylänsä. Toinen taso on kuntakohtainen, eli AC Communale, joilla on useita kuntakohtaisia AC-oikeuksia. Kaikkein kontrolloiduimmat ja myöskin suppeimmat tasot ovat ovat
Premier Cru ja Grand Cru- tarhat.

Alueiden viineistä 3/4 on punaisia ja 1/4 valkoisia viinejä. Viljellyin punainen lajike on Camay, vaikka kuuluisimmat punaiset ovat melkein poikkeuksetta Pinot Noirista valmistettuja. AC-tason valkoiset viinit ovat Jonnea lukuun ottamatta aina Chardonnay-viinejä. Alueen viinit ovat monimuotoisia, keveistä ja kukkeista Beaujolaisin punaisista, hapokkaista nuorista Pinoteista, kypsiin, lämpimiin, iäkkäisiin Pinot Noireihin. Raikkaista tammettomista piikiventuoksuisista Chablis-viineistä, tammen pehmentämiin ja hunaja-aromisiin valkoisiin.

Loire

Keskisen Ranskan Loire-joki muodostaa melkein yhtenäisen, noin 600 kilometriä pitkän viinialueen. Loire jaetaan neljään tuotantoalueeseen, jotka kukin jakautuvat vielä lukuisiin eri viinintuotantoalueisiin. Rannikolta lähtien ensimmäinen on Pays Nantais, jonka kuivista valkoviineistä tärkeimmät ovat Muscadet ja Muscadet de Sèvre et Maine. Seuraavana itään päin mentäessä on Anjou-Saumur. Anjoun Roséet ja Saumurin kuohuvat ovat tunnettuja.
Seuraava, eli Touraine, tuottaa valko-, puna-, ja kuohuviinejä. AC Tourainet ovat tosin melkein poikkeuksetta valkoisia, mutta esim. Chinon ja Bourgueil ovat keskittyneet punaviinin tuotantoon. Vouvrayn alueella tuotetaan melkein yksinomaan kuohuviiniä.
Loiren yläjuoksu on kuuluisa Sauvignon Blanc-viineistään: Sancerre ja Poilly Fumé.

Rhône

Kaakkois-Ranskan Rhônen pohjoisosan viinitarhat on pengerretty jyrkille joen muovaamille rannoille. Eteläisen Rhônen tarhat sijaitsevat matalammissa rantalaaksoissa.

Rhônen alueen kesät ovat erittäin lämpimiä ja talvet leudohkoja, sateita ei yleensä saada kesällä lainkaan, se on joskus kohtalokasta.
Alueen tuotannosta lähes puolet on laatuviinejä, sen ohi menee vain Bordeaux.

Rhônessa on 29 rajattua laatuviinialuetta, mutta tuotannollisesti se jaetaan kolmeen osaan. Pohjoisosan tunnetuimpia laatuviinialueita ovat Côte-Rôtie, Condrieu, Hermitage, Grozes-Hermitage ja Cornas.
Etelän tunnetuimmat ovat Châteauneuf-du-Pape, Côtes du Rhône-Villages, Gigondas ja Vaqueyras. Erillisistä AC Côtes du Rhôneen kuulumattomista AC alueista tunnetuin on Côtes du Ventoux. Tarhoja hallitsevat tummat lajikkeet ja niistä Grenache, kuuluisin on kuitenkin Syrah, muina Carignan, Cinsault ja Mourvèdre. Valkoisista rypäleistä mainittavia ovat Viognier, Marsanne ja Rousanne.

Alueen viinejä tyypillisemmillään edustaa alkuperäismerkintä
AC Côtes du Rhône, joka on tuotannoltaan puolet alueen viineistä. Tyypillisiä makuja ovat mausteisuus ja mehevyys. Villages-viinit ovat astetta voimakkaampia. Etelän täyteläisiä punaviinejä edustaa parhaimmillaan Châteauneuf-du-Pape, jonka voima perustuu alhaiseen hehtaarisatoon. Pohjoisen Syrah on helppo tunnistaa tervaisuutensa ja savuisuutensa ansiosta. Valkoisista Condrieu on Viognierin kuningatar. Ei pidä myöskään unohtaa maailmankuulua Tavelin Roséeta tai kultaista, rusinaista Muscat de Baumes-de-Veniseä.

Lounais-Ranska ja Lanquedoc-Roussillon

Euroopan uudenmaailman tyylistä aluetta, jossa vanhat viinintekoperinteet ja valtamerentakainen tyyli kohtaavat
Välimerelle tyypillisesti, talvet ovat leutoja ja sateisia, kesät kuumia ja kuivia. Alueen viinintuotanto siirtyy koko ajan pois pöytäviinin tuotannosta laatuviinien tuotantoon, myös tuotantomääriä on rajoitettu voimakkaasti.

Viljelyksiä hallitsee punaiset rypäleet ja tuotantoa punaviinit, jotka ovat yleensä sekoiteviinejä, luonteeltaan lämpimiä ja mausteisia, keskitäyteläisiä tai täyteläisiä. Rypälekirjo on valtava. Väkevät laatuviinit jaetaan kahteen ryhmään. Rusina-aromiset, Riversaltes’in ja Frotignanin väkevät Muscat-viinit. Toisena portviini-tyyppiset Grenache-rypälepohjaiset viinit.

Tuotetusta viinistä yli 2/3 on punaista, josta puolet Barberaa. Alueella on yli 10 Barbera-viiniä tuottavaa laatuviinialuetta. Barberat vaihtelevat keveän hedelmäisistä, voimakkaan mausteisiin ja täyteläisiin. Tunnetuimpia ovat Astin ja Alban viinit. Kaikki DOCG punaviinit valmistetaan Nebbiolosta, jota kansanomaisesti nimitetään Spannaksi. Valkoisista tunnetuimpia ovat Cortese di Gavi ja Roero Arneis. Uusin tulokas on Chardonnay. Ei pidä myöskään unohtaa Italian kuuluisinta kuohuviiniä Asti Spumantea

Veneto

Yksi Italian tärkeimmistä viinintuotantoalueista, jossa laatuviinin tuotanto on yli 1/3 kokonaistuotannosta. Tärkeimmät Veneton viljelyalueet sijaitsevat Gardajärven rannalla, Veronan kukkuloilla sekä Venetsian koilispuolen Piaven tasangolla. Veneton maaperä on hyvin monipuolinen, Adrianmeren rannikko on melko lämmin ja merellinen. Alpeista johtuen talvet ovat hyvin kylmiä, joskus kesälläkin raekuurot tekevät tuhoaan. Veneto oli pitkään ilman DOCG luokiteltuja viinejä, kunnes vuonna 2004 Recioto di Soave, Soave Superiore ja Bardolino Superiore korotettiin tähän luokkaan.
Tunnetuimmat laatuviinit, Soave, Bardolino ja Valpolicella ovat yleensä sekoiteviinejä.

Veneton tunnetuimmalta viinityypiltä, Amaronelta puuttuu vielä tässä vaiheessa korkeimman laatuluokan status, mutta on vain ajan kysymys milloin se sille myönnetään. Alueen tunnetuimpia punaisia rypäleitä ovat Corvina, Rondinella ja Molinara, myös Merlot ja Cabernet Sauvignon ovat laajasti viljeltyjä. Valkoisista rypäleistä tunnetuimpia ovat Garganega ja Trebbiano, Pinot Bianco ja Chardonnay. Myös Pinot Grigiota ja kuohuviinirypälettä Proseccoa viljellään paljon Veneton valkoviinit ovat yleensä kuivia, lukuun ottamatta Soaven Resioto-viinejä ja vastaavia, usein Passito nimellä myydyt IGT-viinit. Punaisista kevyistä viineistä yleisempiä ovat marjaisa Bardolino ja Valpolicella. Täyteläisistä viineistä tyypillisimpiä ovat Ripasso- tai Ripassa viinit joiden valmistuksessa hyödynnetään Amaronen kuoria antamaan lisää makua ja potkua.

Huippuviineinä voidaan kuitenkin mainita lämpimät ja täyteläiset Amaronet ja jäännössokeria sisältävät Reciotot, jotka kumpikin valmistetaan valikoiduista ja kuivatuista rypäleistä.

Toscana

Rannikkoon ja sisämaan kukkuloihin jakautuva Keski-Italian upea viinialue on kuin suoraan postikortista. Ilmasto on hyvin vaihteleva, kesällä lämmin, jopa helteinen. Talvella etenkin sisämaassa erittäin kylmä, tosin lukuisat kukkulat muuttavat ilmastoa jo pienilläkin matkoilla.

Toscanan tämänhetkiset 6 DOCG aluetta ovat: Brunello di Montalcino, Carmignano, Chianti, Chianti Classico, Vernaccia di San Gimignano ja Vino Nobile di Montepulciano. DOC alueita on tällä hetkellä 33.

Toscanan tärkein rypälelajike on Sangiovese, joka tunnetaan myös nimellä Sangioveto, Brunello, Brugnolo Gentile ja Morellino. Muita tärkeitä punaisia ovat Aleatico, Canaiolo Nero, Mammolo ja Montepulciano. Tuontilajikkeet Cabernet Sauvignon, Merlot ja Syrah kasvattavat myös osuuksiaan.

Valkosella puolella perinteiset Malvasia, Trebbiano, Vermentino ja Vernaccia ovat yhä voimissaan vaikka tulokkaat Chardonnay, Pinot Bianco ja Sauvognon Blanc valtaavatkin alaa. 4/5 Toscanan tuotannosta on punaviiniä. Usein sekoitetaan Sangioveseen muita rypäleitä.

Uudet, supertoscanalaisista viineistä oppinsa ottaneet viinialueet valmistavat pääasiassa lajikeviinejä tai Sangiovesen ja ranskalaista alkuperää olevien rypäleiden sekoituksia.

Tunnetuimpia viinejä edelleenkin on Sangiovesestä valmistettu, pitkän kypsytyksen vaativa Brunello di Montalcino, Vino Nobile di Montepulciano ja Chianti Classico.

Makeista huipuista mainittakoon Toscanan Vin Santo, Pyhä Viini, joka valmistetaan vaaleiden ullakolla kuivattujen rypäleiden mehusta.

Etelä-Italiassa, saappaan nilkan ja jalkaterän alueella vaikuttaa välimerellinen ilmasto. Talvet ovat kosteita, kesät kuumia ja paahteisia. Maaperä on usein vulkaanista kiveä, tuhkaa, Terra Rosaa ja kalkkipitoista savea.

Etelä-Italia on maan viiniaitta, siellä tuotetaan 40 % maan viinistä, mutta vain laatuviineistä vain n. 7 %. Ainoastaan yksi alue on yltänyt DOCG tasolle ja se on ehkä etelän tunnetuin, Taurasi. DOC alueita on kuitenkin n. 80.

Näillä alueilla on aina viljelty omia paikallisia lajikkeita, jotka ennen olivat hyvinkin hyljeksittyjä. Nykyisin on toisin, viininkuluttajat haluavat aina uusia rypäleitä vanhojen jo kyllästyttävien rypälesekoitusten tilalle. Täältä niitä löytyy, yllin kyllin, vanhat paikalliset rypäleet ovat nousseet niille kuuluvaan arvoon, toki tulokasrypäleitäkin viljellään tällä alueella.

Tällä hetkellä tärkeimpiä tummia rypäleitä ovat Negro Amaro, Nero D’avola, Primitivo, Taurasin raaka-aine Aglianico ja Uva di Troia.
Valkoisista rypäleistä mainittavimpia ovat Catarratto, Greco, Inzolia, Malvasia ja Moscato. Kansainvälisistä rypäleistä eniten viljeltyjä ovat Syrah, Cabernet Sauvignon ja Chardonnay.

Alueen viinit ovat tyypiltään rotevia, keskitäyteläisiä tai täyteläisiä, paahteisia. kuten esim. Sisilian viineistä voi huomata. Valkoviinit ovat useimmiten kuivia ja voimakkaita. Makeista viineistä hyvä esimerkki on Sisilian Marsala.

UNKARI

Unkarin vaiherikkaan ja pitkän viinihistorian kunniakkaita perinteitä, jatkaa vuosituhannenvaihteen paikkeilla syntynyt korkeatasoinen viinintuottajien joukko. Ulkomaisten omistajien rahalliset panostukset ovat tuoneet maahan tietotaitoa ja uutta tekniikkaa, joka on kannustanut paikallisia yrittäjiä ja osuustoimintatiloja panostamaan korkeampaan laatuun viennin kasvattamiseksi, kuitenkin niin, että oma viinimenneisyys ja paikalliset rypälelajikkeet ovat siinä mukana.
Unkarin viiden viinintuotantoalueen arvostetuin on Koillis-Unkari, missä sijaitsee mm. Eger ja Tokajhegyalja kuuluisine Aszú viineineen. Lounais-Unkarista mainittavin on Villány, joka on kuuluisa mehukkaista, pehmeistä punaviineistään. Balatonin järven ympäristön alueista tunnetaan parhaiten Dél-Balaton ja Badacsony. Luoteis-Unkarin kuohuviinituotannon kasvu on nostanut Etyek-Budan alueen tietoisuuteen. Unkarin suurin yhtenäinen tuotantoalue on sijoittunut Pustalle, Unkarin tasangolle, siitä käytetään nimitystä Alföld. Pustan suurin alue on Kunsãg. Kaikkiaan Unkarissa on 22 laatuviinialuetta. Maan ilmasto on kuiva ja lämmin, kuten muuallakin Euroopan sisämaassa talvet ovat suhteellisen kylmiä. Voimakkaita lämpötilaeroja tasaavat Balaton ja Tonava sivujokineen.
Uusituissa tarhoissa suosituimmat vaaleat rypäleet ovat Chardonnay, Pinot Gris (Szürkebarát), Furmint, Welschriesling (Olaszrizling) sekä Muscatit. Tummista Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Blaufränkisch (Kékfrankos) ja Blauer Portugieser (Oporto).

Tänä päivänä Unkarinkin viinit kypsyvät uusissa tammitynnyreissä, vanhojen suurien säiliöiden sijasta. Valkoviineistä suurin osa kypsytetään jaloterästankeissa. Viinien laatu on noussut huimasti, mutta hintataso on edelleen kohtuullinen.

Vaikka maan tyypillisempien, jalohomeisten Aszu-viinienkin tuotantoa on modernisoitu, kertoo Aszu Puttonyos asteikko 3-6 edelleen viinin luonteen. Samoin kuuluisin punainen Egri Bigavér sekoitetaan edelleen useasta eri lajikkeesta, jopa viinin alkuperäisin kantalajike, Kardaka tauon jälkeen otettu uudelleen mukaan sekoituksiin.
Ei pidä myöskään unohtaa perinteisistä rypälelajikkeista tehtyjä kuivia valkoviinejä.

> Ylös